KANSANMUSIIKKI-LEHTI
2/2024
Tunto: Huoleton
Matti Walleniuksen johtaman, freefolkiksi itsensä luokittelevan Tunto-yhtyeen uusin albumi “Huoleton” on levyllinen matkoja, seikkailuja, hienovarainen kannanotto ympäristön puolesta, raikkaita musiikillisia oivalluksia, sekä erinomaisesti valittu joukko vierailevia muusikoita. Yhdessä Walleniuksen sävellysten kautta he ovat luoneet kappaleista ilahduttavan kudelman, joka johdattelee Gobin autiomaasta Sveitsin Alppien ja Zambezi-joen kautta kohti kaukoitää. Ja tokihan musiikillista vierailua eläintarhaan unohtamatta.
Levyn jokainen kappale on erinomainen sävellys. Ensimmäistä kertaa albumia kuunnellessani huomasin kutkuttavan uteliaisuuden aina edellisen kappaleen loppuessa, siitä millaisen tarinan seuraava kappale kertookaan. Musiikin tarinallinen kerronta on niin etevää, että albumin kokonaisuus rikastuu kappale kappaleelta. Esimerkkinä kun juuri olin “Bouzgredi z´loch app musig” -kappaleen Walleniuksen hienovaraisten särökitarakudelmien ja Petri Heimosen soittamien huilujen hulluttelevasta virrasta nousemassa, vei “Gletschermusig” Tero Siitosen soittaman kontrabasson, Antti Laurilan haitarin, Rudi Merzn jodlauksen ja elävöittävien rytmillisten sivuaskelien kautta aivan toisenlaiseen maailmaan. Tai ehkä samaan maailmaan, mutta sen toiselle äärelle. Ja sen jälkeen mennään taas seuraavissa kappaleissa mm. Sauli Heikkilän kurkkulaulun siivin Ulaanbaatariin.
Oman mainintansa ansaitsee Elisa Korjuksen laulu, joka jää kaikessa minimalistisuudessaan mieleen, ja jota on käytetty albumilla jopa nerokkaan säästeliäästi muun muassa “Tiptoe music” kappaleessa. Henrikki Häsäsen perkussiot ovat löytäneet sovituksissa oman ekologisen lokeronsa, joka rikastuttaa ja ihastuttaa.
Levyn loppua kohden lähestyttäessä “Hanoi music” alkaa kutomaan kokonaisuutta yhteen jämäkällä kompilla, mutta kuitenkin vasen jalka syvällä kimurantimman fuusiofolkin suossa, Hannu Raatikaisen trumpetin soidessa kaupungin kutsua. Viimeinen kappale “Being music” sitten silottelee sielun ja kuulon verkkaisesti äänellisellä balsamilla, ikään kuin jättäen kuuntelijalle oven auki uudelle kierrokselle Tunto-yhtyeen huolettomalle matkalle.
“Huoleton” groovaa, kompuroi kokeilevan hallitusti sekä ilahduttaa myös useammalla kuuntelulla. Ilahduttavaa on myös elektronisen musiikin ja efektoinnin loistava käyttö, sen ollessa oleellinen osa yhtyeen soundia. Levyn kappaleet soivat monen kulttuurin äänin, kuitenkin sen sielun ollessa tekijänsä soinnillinen omakuva. Albumin on säveltänyt, sovittanut ja tuottanut Matti Wallenius.
Sauli Heikkilä